Arabianhevonen

Ikivanhan rodun tarkka alkuperä ei ole kenenkään tiedossa: ensimmäiset maininnat arabianhevosesta ovat peräisin Arabian niemimaalta löydetyistä seinämaalauksista, jotka ovat peräisin 2500-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Aikojen saatossa arabianhevonen on ollut beduiinikansojen suosiossa, joten rodun geneettinen perimä on säilynyt puhtaana pitkään. Islamilaisessa maailmassa arabianhevonen on kunnioitettu eläin, jota on arvostettu niin taruissa kuin uskonnollisissa kirjoituksissakin.

Aavikon armottomia olosuhteita varten jalostettu arabianhevonen on pienikokoinen eläin, jolla on helposti tunnistettava pää sekä korkealla sijaitseva häntä. Puhdasrotuisen arabianhevosen karvoitus voi olla väriltään musta, harmaa ja päistärikkö – mutta väri ei voi koskaan aiheutua diluutiogeeneistä (kuten ruunivoikko tai voikko).

Nykyään arabianhevosia on joka puolella maailmaa, ja ne menestyvät lukuisissa kilpailuissa – kuten laukka- ja esteratsastuksessa. Kestävyytensä ansiosta arabianhevoset soveltuvat erityisesti maasto- ja kestävyysratsastukseen.